Laaja brittitutkimus: Sanaristikoiden ratkojilla on muita nuoremmat aivot

Kahden brittiläisen yliopiston tutkimuksen mukaan sanaristikoiden ratkomisesta näyttää olevan selvää etua muistisairauksien estämisessä. Exeterin yliopiston ja Lontoon Kings Collegen tutkimukseen osallistui yli 17 000 tervettä yli 50-vuotiasta.

Heitä pyydettiin kertomaan, kuinka usein he ratkovat ristikoita tai käyttävät aikaansa muihin sanapeleihin. Briteille se tarkoittanee useimmiten Scrabblea, joka syntyi lautapelinä kahdeksan vuosikymmentä sitten ja on kokenut tietokoneaikana uuden tulemisen verkossa.

Kun vastaukset sanaristikoiden ratkonnasta ja muista sanapeleistä ristiintaulukoitiin aivotoimintaa mittaavien testien kanssa, yhteys oli ilmeinen: mitä säännöllisemmin ihminen puuhailee sanapelien parissa, sitä parempia ovat huomio- ja päättelykyky ja muisti.

Tulokset esiteltiin Altzheimer-kokouksessa

Tutkijat laskivat, että säännöllisenä harrastus näkyi kymmenen vuotta parempana aivotoimintana kuin koehenkilöiden biologinen ikä yleensä tarkoittaisi. Kokeissa testattiin kielellisen päättelykyvyn nopeutta ja lyhytmuistin tarkkuutta.

– Suorituskyky yhdeksässä kognitiivisessa testissä oli johdonmukaisesti muita parempi. Se myös yleensä nousi sen mukaan, miten säännöllinen harrastus sanapelit ovat, kertoo neurotutkimuksen professori Keith Wesnes Exeterin yliopistosta.

Tutkimukseen osallistuneet 50–96-vuotiaat ovat mukana Exeterin yliopiston ja King Collegen verkkokannassa, jonka perusteella voidaan tehdä tutkimuksia ilman laboratoriokäyntejä.

Yksi tutkimuksen rahoittajista on Britannian Alzheimer-liitto. Tutkimus esiteltiin sen järjestämässä kansainvälisessä konferenssissa maanantaina Lontoossa. Tutkimusta aiotaan jatkaa kliinisillä kokeilla.

Kuusi pylvästä, joiden alla sanat
Lyhytkestoisen muistin toimintaa mittaavassa pylväikössä matalin pilari on niillä, joita ristikot ja muut sanapelit eivät innosta lainkaan, ja korkeimmat niillä, joille harrastus on jokapäiväistä. Exeterin yliopisto

Tutkimusta tarkennetaan

Ikääntyneiden sairauksiin erikoistunut professori Clive Ballard Exeterin yliopistosta sanoo, että monet dementiaa aiheuttavat tekijät voidaan ehkäistä, kunhan saadaan selville, mitkä elämäntapa-asiat ovat oikeasti merkittäviä aivojen terveydelle.

Vanhastaan tiedetään, että aivojen aktiivinen käyttö ehkäisee ajattelutoimintojen heikentymistä, lisää Alzheimer-liiton tutkimusjohtaja Doug Brown.

– Nyt on olennaista selvittää, näkyykö säännöllisen sanapelailun aloittaminen kohennuksena aivoissa, Brown lisää.

Toistaiseksi hänen suosituksensa Alzheimerin estämiseksi ovat tuttuja: liikkuminen, tupakoimattomuus ja tasapainoinen ruokavalio.

You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.

Leave a Reply

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and